Olen sitten vihdoin aloittanut autokoulun. Kolme teoriatuntia ja kaksi ajotuntia takana,
Autokoulu Relaxin naistenkurssilla. Naurakaa vaan miehet (ja niinhän ne ovat nauraneetkin),
mutta kyllä autokoulussa on mukavampi olla ilman mitään “testohöyryjä” ja “kaheksantoistaveekundeja”, joille olisi aivan selvää mikä on auton voimansiirto…

Teoriat ovat pakollista kauraa, mutta ajotunnit ovat hauskoja! En olisi ikinä uskonut. Tämä
autokouluun menohan oli kokonaan miehen aivoista lähtöisin. Minä menin, koska tuli luvattua
heikkona hetkenä kun Aki lupasi maksaa.

Ihan tosissani innostuin toisen ajotunnin jälkeen, tuntui että voisin joka ilta käydä ajamassa.
Tämä kaikki tietysti voi muuttua, kun joutuu ensi kerran kuuntelemaan perässä ajavien äänimerkkejä, auton sammuttua liikennevaloihin.

Suurin syy innostukseen on opettajassa Kirsissä, joka osaa olla rauhallisella tavalla peräänantamaton.
Jos jotain pitää tehdä, niin se sitten tehdään vaikka siihen menisi kuinka kauan.

Ensimmäisellä ajotunnilla kävimme ajamassa Tapanilan pikkukujilla ja auto pysyi suurimmaksi osaksi ajotiellä. Kerran piti käydä katsomassa miltä se elämä näyttää jalkakäytävällä, ratin takaa katsottuna. Kehuja tuli sulavasta liikkeellelähdöstä ja pysähtymisestä, mutta ratin kääntäminen oli vielä hiukan hakusessa.

Toisella ajotunnilla harjoittelimme peruuttamista, pysäköimistä ja auton pyörien kääntämistä ja niiden palauttamista suoraan. Ja pysyttiin ajoradalla ihan koko tunnin ajan! Mansikkana kermavaahtokuorrutuksen huipulla oli äkkijarrutus, jossa sai ottaa kunnolla vauhtia ja sitten lyödä “liinat kiinni”. Suosittelen!

Autokoulu Relax