nykanen.net

Käykääpä katsomassa borderterrierin hupimääritelmä borderterrieri Pepin sivuilla.

Sulolla on alkanut uhmaikä, eli paikan hakeminen laumassa. Pentu yritti tosissaan saada meitä pomppimaan hänen tahdissaan, tekemällä tenän syömisen ja uloslähtemisen kanssa. Lisäksi Mintun housunlahkeet ovat erittäin kiinnostavia ja niitä olisi sitten mahdottoman hauska kiskoa. Olen siis opetellut kieltämään, niin että uskotaan. Pari päivää pentu oli aivan mahdoton ja aina välillä piti mennä vessaan yksinään raivoamaan, kun ei tuntunut mikään menevän perille. Syömiseen auttoi, kun ruoka otettiin pois, jos se ei pikkukoiralle kelvannut, ja seuraavan kerran tarjottiin vasta seuraavalla “syötöllä”. Sulon mielestä ruokakupissa pitäisi olla nakkeja ja juustoa, eikä mitään tervellisiä papanoita.

Ulkona Suloa paleltaa aika helposti, joten olemme ostaneet pienen takin ja villapaidan hihasta sai myös mainion puseron. Koira tosin oli aluksi sitä mieltä, että omistajat ovat hulluja, jos kuvittelevat, että hän kehtaa lähteä ulos takki päällä. Onneksi ei ostettu tossuja:)

Maanantaina meillä oli vieraana Fanta-koira. Fanta on 12-vuotias Belgianpaimenkoira. Minua ja Merjaa huvitti, kun katselimme kuinka arvokasta koirarouvaa hiukan ärsytti Sulon pentutohotus. Ulkona Suloa alkoi ensin jännittää, kun Fanta haukahteli kumeasti, mutta sisällä Fantan ihana musta pitkä häntä oli Sulolle kuin jokin lelu. Poitsu tuntuu olevan sisätiloissa rohkeampi, siellä voi laukata ympäri huoneistoa ja väkyttää.

Keskiviikkona meillä kävivät 6-vuotiaat kaksostytöt Sonja ja Sanna. Sulon mielestä tytöt olivat aevan ihania, heitä oli kiva jahdata lattialta sohvalle ja kiskoa heidän kanssaan leluja. Pallon heittämisen jujua Sulo ei oikein vielä tajua. Pallon perässä juostaa iloisesti, mutta sitä ei tuoda takaisin, vaan pallo pitää piilottaa jonnekin nurkkaan ja välillä käydä järsimässä sitä.

Uusia leikkejä ovat aarteenmetsästys ja “kumpi käsi”. Aarteenmetsästyksessä Sulo hakee nurkista makupaloja ja toisessa leikissä arvaa, kummassa kädessä nami on läppäämällä tassulla nyrkissä olevaa kättä.

Perjantaina kävimme tapaamassa Tessua. Tessu on työkaverini nelivuotias Cavalier Kingcharlesinspanieli. Meidän Sulon jätkämäinen räkytys ja tohotus ympäri Tessun kotia oli tälle sievälle neidille varmasti melkoinen kokemus. Sulo leikki kaikilla Tessun leluilla ja jahtasi Tessun häntää. Ulkona Tessu ja Sulo kieriskelivät lumihangessa ja leikkiäkin saatiin aikaiseksi.

Saa nähdä kuinka pikkukoiran käy tulevan lauantain pentutapaamisessa. Siellä Sulo tapaa sisarensa Rubiinin, Mintun ja Helmen ja veljensä Unton ja Milon, sekä pääsee temmeltämään oman kokoistensa ja ikäistensä koirien kanssa. Jännityksellä odotamme minkälainen rähinä saadaan aikaiseksi. Ja uni varmasti maistuu, kun on saanut kunnolla riehua.

Yksinoloa harjoiteltiin viime viikolla joka päivä ja tällä viikolla Sulo sitten jää loppuviikosta koko päiväksi yksin. Yksin täytyy olla noin kuusi-seitsemän tuntia, mutta enimmän osan pentu tuntuu nukkuvan. Ja jonkin asteisiin tuhoihin on vaan varauduttava. Oikeastaan tuntuu, että tavaroiden pureminen on parempi vaihtoehto kuin se, että pentu alkaa ulvoa tai haukkua ikäväänsä. Mutta fiilis voi olla toinen, kun kotiin tullessa sohvassa on koiranmentävä aukko…

Sulo kasvoi viime viikolla kovasti, lelukoiramaisuus alkaa pikku hiljaa hävitä. Mutta edelleen poika herättää huomiota kaduilla kulkiessaan. Viime viikolla harjoiteltiin ihmisten ohittamista, ilman että jokaista vastaantulijaa tervehditään. Metsässä Sulo kulkee yhä enemmän nenä kiinni maassa ja kuuntelee lintujen liverrystä korvat höröllä. Sulo harjoitteli myös yksin olemista. Torstaina Sulo oli yksin hetken, kun Aki vei roskat ja perjantaina parikymmentä minuuttia, kun vaihdoimme hoitovuoroa. Yksinolemista täytyy vielä harjoitella jäljellä olevat lomaviikot, ettei tulisi ongelmia. Paljon täytyy oppia, että Sulosta kasvaisi yhteiskuntakelpoinen koira, nyt meno on aina välillä kovin pentumaista sekoilua:-D

Onneksi pääsimme tammikuun alussa alkavalle pentukurssille. Kurssin järjestää Helsingin Seudun Kennelpiiri ry. Kurssi on neljänä perättäisenä perjantaina ja siellä opetetaan koiran motivointia, kontaktin ottamista, aktivointia ja johtajuutta meille omistajille. Totuushan on, ettei ole huonoja koiria vaan huonoja omistajia.

Sulon virallinen nimi on muuten Reprint´s Dasherdiamond. Kasvattajat ovat Sanna ja Minna Laaksonen Järvenpäästä. Sulon ja hänen sisarustensa isä on Fehrman King Creole “Tarmo” (2x Sert) ja äiti FIN MVA; KVA- L Foxforest Touchdown “Safiiri”.

Sulo on nyt 8,5 viikkoa vanha ja ollut meillä viikon. Pentu on matkustanut seurassani bussilla kaupunkiin ja vieraillut meidän molempien työpaikoilla. Minun työpaikallani meidän perässämme kulki lauma työkavereita ihailemassa Sulon kauniita silmiä ja pientä olemusta. Aikamoinen rääpäle Sulo vielä onkin, mutta on kasvuakin tapahtunut, ainakin meidän mielestä. Ja ei borderista voi kauhean iso jötikkä edes tulla, ihannepaino urokselle on 6-7 kiloa. Ruokaa Sulo tuntuu rakastavan ja sen avulla luoksetuloa on harjoiteltu kotipihassa ja metsässä.

Metsä on Sulon mielestä mukava paikka, mutta hiukan vielä arveluttaa sinne johtava kävelytie. Siinä kun kulkee vieressä bussireitti ja on muutenkin liikaa katseltavaa. Välillä täytyy tulla syliin ja sieltä ihmetellä maailmanmenoa. Mutta kun päästään metsään alkaa haistelu ja pinkominen puiden välissä. Välillä pitää vilkaista, että tuleeko muu lauma mukana ja sitten taas mennään heinikot suhisten ja sammaleet pöllyten.

Sulo on kovasti ihmisten perään, pihalla pitää juosta kaikille ihmisille söpöilemään. Tästä on seurauksena se, että Sulo on pihalla vain hihnassa ja käy lähimetsikössä “asioillaan”. Ihmisten ohittamisen harjoittelu täytyy aloittaa heti, muuten poitsu lähtee pian jonkun toisen matkaan. Tosin kukaan ei ole vielä tarjonnut makupaloja, joten meillä on etulyöntiasema…vielä.

Eilen tapasimme Osku-koiran ja kohtaaminen meni aika hyvin. Ensin Sulon mielestä Osku oli aika hurja, kun kokoeroa on lähes 40 kiloa. Mutta läheisessä metsässä, kun Sulo pääsi vapaaksi ja Osku saatiin makupalojen avulla makaamaan, tutustuminen alkoi. Vielä ei leikitty, päätettiin että Sulo saa hiukan kasvaa ensin. Tulomatkalla pojat kävelivät tasatahtia, ja Sulo seurasi vierestä kun Osku nosti jalkaa lyhtypylväisiin…Tuleva roolimalli kenties…

Huomenna minä lähden töihin ja Sulo jää Akin kanssa kotiin. Ei suoraan sanottuna huvittaisi yhtään…

Sulo on ollut talossa nyt neljä päivää ja alkaa kotiutua. Nurkat on nuuhkittu ja hampailla pitää kokeilla kaikkea uutta. Ulkoiltu on kotipihassa, mutta huomenna lähdetään käymään pidemmällä. Pentu pyörii ympärillä ja elämä menee eteenpäin leikkien, syöden, nukkuen ja tietysti joka välissä käydään ulkona. Pari yötä pentu oli melko rauhaton, mutta nyt jo nukuttaa yölläkin. Kuvia Sulosta löytyy kuvagalleriasta.

Snopes.com sanoo, että Yhdysvaltain presidentinvaalien voiton republikaanien ja demokraattien välillä on ratkaissut Washington Redskinsin viimeinen kotipeli ennen vaaleja. Tämä on toistunut jo vuodesta 1936.

Ja niinhän siinä kävi, että tällä kertaa Redskins otti takkiin Green Baylta, mikä enteilisi vallanvaihtoa Valkoisessa talossa.

Lue juttu.