Tervetuloa Borderterrierimme Sulon sivuille, tässä pieni esittely.

Sulo syntyi Reprint´s kennelin kasvattina 8.9.2004 ja on viralliselta nimeltään Reprint´s Dasherdiamond. Sulo koki ensimmäisen automatkansa kuuden viikon vanhana, kun hän matkusti emonsa Safiirin luota Jyväskylästä Järvenpäähän kasvattajansa Sanna Laaksosen luokse. Sanna kertoi myöhemmin Sulon kiljuneen kuljetuslaatikossaan niin paljon, että pentu oli pakko ottaa loppumatkaksi ajajan syliin. Sulon seurassa matkalla oli sisaruksia kaksi (Minttu ja Milo). Meidän ensimmäinen muistikuvamme Sulosta on syliin pyrkivä pieni karvakasa ja edelleen Sulo viihtyy sylissä hyvin. Täytyy tunnustaa, että Sulo vei sydämemme täysin ensi hetkestä alkaen. Ensimmäinen automatka ei kuitenkaan ollut mikään enne tulevasta, nykyisin Sulo on tottunut autokoira, takapenkin tarkkailija, joka aikansa ikkunasta menoa seurattuaan käy kerälle nukkumaan. Joskus tosin takapenkiltä saattaa kuulua haukahdus ja pysähdyttäessä pientä ininää. Ettei häntä vaan jätetä joukosta…

Sulo muutti meille 7,5 viikon vanhana ja osoittautui ensi päivästä alkaen erittäin rohkeaksi ja uteliaaksi koiraksi. Kyytiä saivat pehmokettu ja “Pörrö”, niistä tehtiin hakkelusta jo ensimmäisellä viikolla. Mutta onneksi tähän saakka Sulo on keskittynyt tuhoamaan omia lelujaan ja jättänyt muun kodin sisustuksen rauhaan. Ensimmäisen yönsä pentu nukkui omassa korissaan, mutta nyt myöhemmin kun muistelee vasta muutaman päivän jälkeen pentu alkoi todella nukkua koko yön, eikä enää heräillyt keskellä yötä tassuttelemaan pitkin makuuhuonetta. Ruoka maistui ja sisäsiisteysasiat alkoivat sujua. Päivisin teimme pieniä lenkkejä lähimaastoissa, haistelimme hajuja metsässä ja harjoittelimme luoksetuloa, hihnassa kulkemista ja ohittamista. Sulo hurmasi oman pihan lapset ja aikuiset, joskus tuntui että kaikki halusivat silittää koiraa. Vieläkin Sulolta riittää kaikille ihmisille hännänheilutus, ja mikäli lähietäisyydelle päästetään Sulo antaa mielellään koirasuukkoja.

Kun Sulo oli ollut meillä muutaman viikon, huomasimme että olimme saaneet kotiimme suhteellisen kovaluonteisen terrierinalun. Sulo alkoi myös haukkua isoja koiria. Tässä vaiheessa päätimme, että menemme Peetsa Vilanderin luokse kysymään kasvatusohjeita, jotta tulevaisuudessa välttäisimme isot ongelmat. Peetsa antoikin hyviä neuvoja ja totesimme yhdessä, että Sulo on kovaluonteinen, mutta oikealla kasvatuksella koirasta saadaan yhteiskuntakelpoinen. Liika hemmottelu ja löysät rajat tekevät koirasta tottelemattoman, oikea määrä rakkautta ja rajoja sekä ennen kaikkea JOHDONMUKAISUUTTA antaa paremman lopputuloksen. Koiramme lukee meitä hihnan kautta ja tarkkailee koko ajan eleitämme, joten rauhallisena pysyminen on tärkeää, missään tilanteessa ei saisi hermostua tai suuttua vaan tehdä tahtonsa tiettäväksi ilman rähinää. Tietyissä tilanteissa toimii, kun Sulolle kääntää kylmästi selän, eikä kiinnitä riekkumiseen huomiota. Ja jos jokin asia on kiellettyä, se on sitä aina, siitä ei voida tämän koiran kanssa tehdä mitään kompromisseja. Nämä asiat tuntuvat nyt itsestään selviltä, mutta ne piti silti oppia kantapään kautta :-D
Sulolla on mielestäni kaksijakoinen luonne. Suloisesta pehmeästä halinallesta tulee joskus melkoinen riiviö. Vähistä ei tämä koira hätkähdä ja kaikkeen uuteen sopeutuu nopeasti. Vapaana ollessaan Sulo saattaa lähteä mielenkiintoisen hajun perään ja jättää korvansa emännän tai isännän taskuun. Mutta vielä kertaankaan koira ei ole kokonaan kadonnut näköpiiristä, Sulo pitää yhteyttä ja käy välillä tarkastamassa missä isäntäväki kulkee. Monien borderterrierien tapaan Sulo osaa olla yhdessä hetkessä täynnä energiaa ja tekemisen halua ja sitten seuraavassa käy makoilemaan ja rauhoittuu. Toisten koirien kanssa Sulo leikkii iloisesti, se ei kiusaa ketään, mutta pitää puolensa jos joku yrittää liikaa pomotella. Sulo osaa väistää ja alistua, mikäli tarve vaatii. Sulo on rohkea oman tiensä kulkija. Ainoita ongelmia aiheuttaa välillä hihnakäytös. Sulo ei siedä haistatteluja ja jättää harvoin vastaamatta “haukkuihin”. Varsinkin naapuruston koirat saavat helposti kuulla kunniansa…Suurin osa syystä tähän hihnakäytökseen lankeaa meille taluttajille, jotka helposti alamme jännittää, kun vastaan tulee toinen koira. Sulo kun lukee meitä kuin avointa kirjaa ja jännittyy itsekkin. Lisäksi ihmisten ohittaminen vaatii välillä töitä, Sulon mielestä kaikkia ihmisiä pitäisi tervehtiä ja päästä tutkimaan lähemmin.

Sulo on emäntänsä Mintun ensimmäinen oma koira ja isännälleen Akille toinen. Monia virheitä on varmasti tehty ja joitakin tullaan varmasti vielä tekemään. Kliseemäisesti sanottuna joka päivä on erilainen ja jokaisena päivänä opimme jotain uutta koirastamme. Sulo on juuri sellainen koira, jonka halusimme sen olevan, hiukan itsepäinen ja kovis, jolla on suuri sydän ja iloinen mieli. Koirassamme on haastetta, joka tekee elämästämme sen kanssa mielenkiintoisen.

Tällä hetkellä Sulon lempiharrastus on syöminen. Toinen melkein yhtä tärkeä harrastus on nuuhkiminen ja nyt murrosiän alettua merkkailu. Syömisen ja nuuhkimisen olemme yhdistäneet etsintäleikiksi, jossa saa siis etsiä makupaloja ja samalla nuuhkia jälkiä. Muita harrastuksia ovat esteiden yli hyppiminen ja juokseminen. Jokaisen puunrungon, lankunpätkän, kiven ja kannon yli pitää loikata ja yleensä vielä hypähtää takaisin toiselle puolelle, jotta kaikki varmasti näkevät että tämä koira osaa hypätä ja pomppia. Vapaana ollessaan Sulo juoksee edes takaisin ja pitkiä kaarroksia. Mikäli joku intoutuu juoksemaan Sulon kanssa saadaan kuulla innokas “jahtihaukku”, joka on kimeää haukkumista juostaessa. Tuleviksi harrastuksiksi olemme suunnitelleet agilitya ja etsimistä eli hakua.

Sulo on käynyt pennuille tarkoitettua leikkikoulua. Lisäksi olemme olleet Helsingin kennelpiirin järjestämällä pentujen tottelevaisuuskurssilla. Tarkoitus olisi piakkoin mennä arkitottelevaisuuskurssille. Kotona opettelemme erilaisia temppuja ja “kotitokoilemme”. Tällä hetkellä paras motivaattori on makupala, lihapullanpala saa koirassamme ihmeitä aikaan. Sulo oppii nopeasti ja tekee makupalan toivossa temppujaan usein myös pyytämättä. Sulo tuli meille ensisijaisesti kotikoiraksi, joten kaikki harrastaminen ja uusien asioiden opettelu tehdään siksi, että se on hauskaa meille kaikille ja koira saa käyttää aivojaan ja purkaa energiaansa.

Jatkoa seuraa…