nykanen.net

Sain äsken Aarnelta lahjaksi leveän hymyn! Poika killui sylissäni ja katsoi minua aivan suoraan silmiin, yhtäkkiä kihersi hieman ja hymyili leveästi. Oli se sitten ilmavaiva, sen loppuminen tai poika tuli siihen tulokseen, että tuo on niin huvittavan näköinen, niin silti olin aivan ekstaattisen onnellinen. Aikaisemmin Aarne on hymyillyt lähinnä juuri nukahtamaisillaan tai unissaan. Äidin onni on pienen pojan hymy

Käytiin eilen Aarnen kanssa neuvolassa, kun vatsavaivat valvottavat ja pistävät pojan huutamaan iltaisin ja öisin useamman tunnin. Diagnoosi on kolmen kuukauden koliikki, kuten vähän arvelimmekin. Saimme muutamia ohjeita miten vaivoja helpotetaan, poistamaan niitä ei valitettavasti kokonaan pystytä. Viimeistään jouluun mennessä pitäisi vaivan loppua, kun suoliston hermot ovat “valmistuneet”. Vauvan kehitys ei kuulemma kärsi, mutta tuskallista on seurata vieressä pienen pojan kamppailua kipuja vastaan. Jos voisin ottaisin itselleni lapseni kivut, vaikka satakertaisena.

Muuten Aarne todettiin hyvin reippaaksi miehenaluksi. Painoa on nyt 3920 grammaa ja pituutta 53,2 senttiä! Kyllä sen äiti ja isä jo käsivarsissaan tuntevatkin, kun poikaa kanniskelee. Saas nähdä minkälainen jytky pojasta oikein tuleekaan. Aarne on melkoinen sylivauva edelleen Ollaan kyllä vielä pulassa, kun poika tahtoo nukahtaa syliin ja siitä siirretään omaan sänkyyn. Tänä aamuna nukuimme sylikkäin sohvalla pari tuntia, kun olin itsekin väsynyt enkä jaksanut siirtää petiin. Mutta siinä on läheisyyttä, jota vauva tuntuu kovasti kaipaavan. Ja itsellekin se tekee hyvää, kun näkee pikkuisten silmien menevän kiinni ja jännityksen laukeavan.

Päivisin Aarne on alkanut seurailla maailmaa tarkasti. Aamulla kellitään sylissä ja tutkaillaan äidin tai isän kasvoja, iltapäivällä saattaa viihtyä sitterissä hetken ja rintarepussa käydään ulkona. On kaksi melkein 100% varmaan tapaa saada vauva hetkeksi nukkumaan; lähteä kävelylle rattaiden kanssa tai huristella autolla moottoritiellä. Silloin silmät menevät kiinni ja hyvässä lykyssä nukkuu vielä reissujen jälkeenkin.

Kävimme lenkillä Dinan ja Kamu-borderin kanssa Järvenpään Lemmenlaaksossa. Sulo juoksi onnellisena pitkin polkuja, leikki painileikkejä, hyppi kantojen yli ja makaa nyt aivan raatona sohvalla Aarnen ja Akin kanssa. Supilla on ollut hiukan tylsä viikko, viettänyt päivänsä minun ja Aarnen kanssa, lähinnä seuraamalla Aarnen syömistä. Aamuisin ja iltaisin on onneksi päässyt lenkille, mutta päivällä teemme vain pikku pyrähdyksiä ja leikkiminen on ollut Akin kontolla, minä en ole vauvanhoidolta valitettavasti ehtinyt. Ensi viikolla onneksi isäni palaa matkaltaan ja tulee taas ulkoiluttamaan ja viihdyttämään Suloa päivällä.

Aarnekin oli lenkillä mukana, ensimmäistä kertaa rintarepussa. Rintareppu on toimiva juttu, tosin kantajalle tuli hiukan kuuma tunnin lenkin aikana. Aarne käyttäytyi hyvin, nukkui koko matkan autossa Järvenpäähän ja lenkin aikana vain ähisi hiukan. Tulomatkalla iski nälkä ja annoimme ruokaa Arabian kauppakeskuksen parkkihallissa (neuvolan tädit varmaan järkyttyvät, jos saavat tietää) ja pulloruokintaa jatkettiin kaupassa. Aki työnsi kärryjä ja syötti turvaistuimessa istuvaa Aarnea ja minä lastasin tavaroita kärryyn.

Iltaisin Aarnella on edelleen mahanpuruja, olemme saaneet hyviä neuvoja ja kaikkia kokeillaan. Osa toimii hyvin, mutta tosiasia on että joskus vaan ei mikään auta, täytyy vain pitää itkevää vauvaa sylissä ja toivoa että ilmavaivat loppuvat. Aarne on alkanut olla enemmän valveilla ja tarkkailee kiinnostuneesti meitä ja ympäristöään. Hymyjä ja pikku kikatuksiakin on tullut useita ja kovasti poika näkee unia ja pitää jatkuvasti pientä pörinää. Mutta tuskin meille olisi kovin hiljaista vauvaa voinut tullakaan, itse kun olemme niin äänekkäitä

Hesari avasi taas uuden blogin, tällä kertaa tiedeblogin.

Aikaisemmin tässä kuussa aloitettiin Kuukausiliitteestä, päivää -blogi, josta tehdään juttu Kuukausiliitteeseen.

Tänään kävimme kävelyllä, Aarne kantoliinassa ja Sulo riekkui hihnan päässä, oravia pongaillen. Mukavasti meni, toivottavasti ilmat pysyvät vielä pitkään hyvinä, ei sadetta tai kovaa tuulta ja lämpöasteita saisi olla se +10 ja hiukan päälle. Toivossa on hyvä elää!

Kantoliinan kanssa päästään hiukan syvemmälle metsään ja sellaisille hiekkateille joille ei meidän “hyökkäysvaunuilla” pääse. Yhtenä päivänä lähdin toivorikkaana talomme takana olevalle hiekkatielle rattaiden kanssa ja piti kääntyä takaisin, kun aloin pelätä että vauva saa aivovaurion, kun oli kovin kuoppainen tie…

Leikkaushaavani alkaa pikkuhiljaa parantua ja kunto kohentua. Vielä kun saisi tuon pojan oppimaan, että yöllä nukutaan ja päivällä kukutaan Viime viikonloppuna olivat kylässä Akin vanhemmat ja sain nukkua yhden kokonaisen yön, melkein 7 tuntia! Huomenna tulee minun äitini ja lupasi, että saan seuraavan yön nukkua, hän hoitaa Aarnen. Kiitos kovasti molemmille, olette äideistä parhaimpia!

HS julkaisi digilehdet Kuukausiliitteestä ja Nytistä. Linkit etusivulla.

Harjoittelemme täällä kantoliinan (Hug a Bub) käyttöä. Kun vihdoin sain liinan solmitua - merimiessolmu olikin hankala oppia - oli Aarne jo aivan raivoissaan sitterissä. Meillä kun on nykyään sylihauvan lisäksi sylivauva, molemmat ovat tunkemassa syliin koko ajan. Annoin äkkiä tilkan maitoa ja enemmän tai vähemmän runnoin kiukkuisen vauvan liinaan. Joko Aarne järkyttyi päättäväisyydestäni tai sitten liina todella toimii, koska nyt olen kanniskellut vauvaa liinassa tunnin ja ihme kyllä tuntuu viihtyvän, tällä hetkellä nukkuu. Katsotaan mitä tuumii, kun herää…

Operankin saa nyt ilmaisena, aikaisemmin joutui katselemaan mainoksia ilman rekisteröintimaksua. Ennen Firefoxia tuli itsekin käytettyä aika paljon.

Tiedän muutamia Opera-faneja, jotka ovat odottaneet tätä.

Windows Vista Media Center Edition. Tuo tulee toimimaan Xbox 360:ssa. Hyvän näköinen jo tässä vaiheessa.
Tsekkaa ruutukuvat.

Näyttää melkein yhtä hyvältä kuin XMBC

QuickThumbs on helppo tapa laittaa halutut kuvat verkkoon.

Nykanen.netissa kuvagalleria on tehty Mig:lla, mutta vaihtoehtoja on hyvä olla.