Kävimme lenkillä Dinan ja Kamu-borderin kanssa Järvenpään Lemmenlaaksossa. Sulo juoksi onnellisena pitkin polkuja, leikki painileikkejä, hyppi kantojen yli ja makaa nyt aivan raatona sohvalla Aarnen ja Akin kanssa. Supilla on ollut hiukan tylsä viikko, viettänyt päivänsä minun ja Aarnen kanssa, lähinnä seuraamalla Aarnen syömistä. Aamuisin ja iltaisin on onneksi päässyt lenkille, mutta päivällä teemme vain pikku pyrähdyksiä ja leikkiminen on ollut Akin kontolla, minä en ole vauvanhoidolta valitettavasti ehtinyt. Ensi viikolla onneksi isäni palaa matkaltaan ja tulee taas ulkoiluttamaan ja viihdyttämään Suloa päivällä.

Aarnekin oli lenkillä mukana, ensimmäistä kertaa rintarepussa. Rintareppu on toimiva juttu, tosin kantajalle tuli hiukan kuuma tunnin lenkin aikana. Aarne käyttäytyi hyvin, nukkui koko matkan autossa Järvenpäähän ja lenkin aikana vain ähisi hiukan. Tulomatkalla iski nälkä ja annoimme ruokaa Arabian kauppakeskuksen parkkihallissa (neuvolan tädit varmaan järkyttyvät, jos saavat tietää) ja pulloruokintaa jatkettiin kaupassa. Aki työnsi kärryjä ja syötti turvaistuimessa istuvaa Aarnea ja minä lastasin tavaroita kärryyn.

Iltaisin Aarnella on edelleen mahanpuruja, olemme saaneet hyviä neuvoja ja kaikkia kokeillaan. Osa toimii hyvin, mutta tosiasia on että joskus vaan ei mikään auta, täytyy vain pitää itkevää vauvaa sylissä ja toivoa että ilmavaivat loppuvat. Aarne on alkanut olla enemmän valveilla ja tarkkailee kiinnostuneesti meitä ja ympäristöään. Hymyjä ja pikku kikatuksiakin on tullut useita ja kovasti poika näkee unia ja pitää jatkuvasti pientä pörinää. Mutta tuskin meille olisi kovin hiljaista vauvaa voinut tullakaan, itse kun olemme niin äänekkäitä :-)